Pelaajalle
Uni, ruoka ja oma pää kehittävät sinua yhtä lailla kuin harjoitukset. Tässä tärkeimmät asiat lyhyesti. Vanhemmille on omat vinkit laatikoissa.
Uni
Paljonko pitää nukkua?
- Alakouluikäinen tarvitsee noin 9–11 tuntia unta yössä.
- Murrosikäinen tarvitsee noin 8–10 tuntia. Unen tarve ei pienene, vaikka uni alkaa tulla myöhemmin.
Olet nukkunut tarpeeksi, kun heräät aamulla virkeänä.
Miksi uni auttaa?
Unessa elimistö erittää kasvuhormonia. Syvä uni on tärkein aika palautua harjoituksesta. Unessa päivän aikana opitut asiat painuvat muistiin, myös uudet kiekkotaidot. Väsyneenä keskittyminen herpaantuu, tarkat liikkeet epäonnistuvat helpommin ja loukkaantumisen riski kasvaa.
Myöhäinen harjoitusvuoro
Kova harjoitus juuri ennen nukkumaanmenoa vaikeuttaa nukahtamista. Kovan harjoituksen jälkeen elimistö tarvitsee noin kaksi tuntia palautuakseen. Syö iltapala ja rauhoitu. Sammuta puhelin ja pelit ajoissa. Jos puhelin houkuttelee yöllä, jätä se toiseen huoneeseen.
Turnausmatkalla
Mene nukkumaan suunnilleen samaan aikaan kuin kotona. Jo kahden tunnin ero tavalliseen rytmiin on iso. Noin puolen tunnin päiväunet voivat virkistää pelien välissä. Pidemmät päiväunet vaikeuttavat illalla nukahtamista.
Vanhemmille: Sopikaa yhdessä, milloin laitteet sammutetaan illalla. Jos nuori tarvitsee energiajuomia jaksaakseen, tarkistakaa unen ja levon määrä sekä se, syökö hän tarpeeksi ja monipuolisesti.
Syöminen ja juominen
Arjen rytmi
Syö joka päivä ainakin aamiainen, koululounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Syö noin 3–4 tunnin välein. Silloin nälkä tai väsymys ei häiritse harjoittelua.
Kokoa lautanen urheilijan lautasmallilla:
- kolmannes proteiinia, esimerkiksi lihaa, kalaa, kanaa, kananmunaa tai papuja
- kolmannes hiilihydraattia, esimerkiksi perunaa, riisiä, pastaa tai leipää
- kolmannes kasviksia, hedelmiä tai marjoja.
Ennen peliä tai harjoitusta
- Syö kunnon ateria 2–3 tuntia ennen. Täydellä vatsalla ei ole mukava pelata.
- Kevyen välipalan voi syödä vielä noin tuntia ennen: esimerkiksi banaani, juustoleipä tai juotava jogurtti.
- Jätä raskas ja rasvainen ruoka pelin jälkeiseen aikaan.
Juominen
Vesi on paras juoma sekä arkena että harjoituksissa. Ota harjoituksen aikana muutama kulaus (1–2 dl) noin 15–20 minuutin välein. Urheilujuomasta voi olla hyötyä pitkissä turnauksissa, mutta se ei ole janojuoma.
Energiajuoma ei ole urheilujuoma. Siinä on paljon kofeiinia. Ruokavirasto ei suosittele energiajuomia alle 15-vuotiaille, eivätkä energiajuomat kuulu urheiluun missään iässä.
Heti harjoituksen jälkeen
Syö palauttava välipala heti, jo ennen suihkua. Lasi maitoa, jogurtti tai rahka käy. Syö kunnon ateria noin 1–1,5 tunnin kuluttua.
Turnauspäivä
- Syö aamulla hyvä aamiainen.
- Pakkaa helposti sulavia eväitä: jogurttia, sämpylöitä, riisipiirakoita, hedelmiä ja täysmehua.
- Jos pelien välissä on yli kolme tuntia, syö kunnon ateria. Jos taukoa on noin kaksi tuntia, syö reilu välipala.
- Juo jokaisen pelin jälkeen, vaikka ei janottaisi.
Vanhemmille: Suunnitelkaa turnauspäivän eväät ja juomat jo edellisenä päivänä. Nuoret urheilijat eivät tarvitse erityisvalmisteita, jos ruoka on monipuolista. Runsasproteiinisia juomia ja maitotuotteita ei suositella lapsille päivittäin, eikä ylimääräisestä proteiinista ole hyötyä. D-vitamiinilisää suositellaan silti kaikille lapsille. Energiaa on yleensä tarpeeksi, kun lapsi jaksaa harjoitella, palautuu hyvin ja kasvaa normaalisti.
Jännitys
Jännittäminen on normaalia. Se kertoo, että peli on sinulle tärkeä. Hikoilevat kädet ja nopea hengitys valmistavat kehoa suoritukseen. Jännitystä ei tarvitse saada pois. Riittää, että opit elämään sen kanssa.
Ennen peliä
- Hengitä vatsaan. Laita käsi vatsalle. Puhalla ulos pidempään kuin hengität sisään.
- Kuvittele onnistuminen. Käy mielessä läpi hyvä vaihto ja se, miltä tuntuu pelin jälkeen.
- Tee jotain rauhoittavaa. Kuuntele musiikkia, juttele muusta tai käy lyhyellä kävelyllä.
- Valitse yksi asia, johon keskityt, esimerkiksi «liikun kiekottomana». Kun ajatukset karkaavat, palaa siihen.
- Puhu itsellesi kuin kaverille. Mitä sanoisit hyvälle ystävälle samassa tilanteessa?
Kun jokin menee pieleen
Huomaa harmitus ja hyväksy se: virheitä sattuu kaikille. Päästä sitten irti. Puhalla ulos, ota vettä tai ravista kättä. Ajattele seuraavaa vaihtoa, älä edellistä.
Milloin puhua aikuiselle?
Kerro vanhemmalle tai valmentajalle, jos jännitys vie pelaamisen ilon, jos et enää haluaisi mennä harjoituksiin tai jos olet pitkään alakuloinen. Voit soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen, numero 116 111.
Vanhemmille: Kova suorituspaine sopii harvalle. Pitäkää ilmapiiri rentona: virheet saavat kuulua peliin. Vetäytyminen, mielialan muutokset tai innostuksen katoaminen voivat kertoa, ettei nuori voi hyvin. Ottakaa asia puheeksi ajoissa.
Lepo ja muut lajit
Harjoittelun vastapainoksi tarvitset lepoa ja unta. Kovan harjoitusjakson jälkeen tarvitset kevyempiä päiviä. Urheiluyläkoululaisia haastatelleiden tutkijoiden mukaan jaksamista näyttää auttavan, jos viikonlopussa on ainakin yksi vapaa päivä.
Harrasta muitakin lajeja. Monen lajin harrastamisen on havaittu vähentävän vammoja ja ylikuntoa. Se näyttää myös kehittävän liikuntataitoja monipuolisesti. Liian aikainen, yksipuolinen tai kova harjoittelu voi vaarantaa kasvun ja terveyden. Liian varhainen keskittyminen yhteen lajiin on yksi syy lasten rasitusvammoihin.
Kasvukivut
Kasvukivut tuntuvat yleensä illalla tai yöllä säärissä, polvitaipeissa tai jalkaterissä. Niitä on eniten alakouluikäisillä. Ne menevät ohi eivätkä haittaa kasvua. Kerro kivusta aikuiselle ja käykää lääkärissä, jos:
- sama kohta kipeytyy yhä uudelleen
- ontut tai kipu tuntuu myös aamulla tai päivällä
- tunnet kyhmyn
- nivel on turvonnut, lämmin tai punoittaa
- sinulla on toistuvasti kuumetta, lihakset heikkenevät tai olo on huono.
Kasvuiässä polven alapuoli tai kantapää voi kipeytyä harjoittelusta. Kerro kivusta vanhemmalle tai valmentajalle. Lääkäri tai fysioterapeutti neuvoo, miten harjoittelua kevennetään.
Vanhemmille: Joukkuepelien yhteinen linjaus lapsille (myös Jääkiekkoliitto mukana) suosii harvempia ja pidempiä harjoituskertoja, jotta aikaa jää muille lajeille. Lasten urheilun asiantuntijatyössä (Finni ym. 2014) lapsiurheilijan monipuolisen kokonaisliikunnan määräksi on ehdotettu noin 20 tuntia viikossa. Siihen lasketaan kaikki liikkuminen, myös leikit, pihapelit ja koulumatkat, ei vain ohjatut harjoitukset.
Lähteet: MLL: Alakouluikäisen nukkuminen (päivitetty 4.3.2025) · MLL: Nuoren nukkuminen (päivitetty 21.3.2024) · Terveyskirjasto: Lapsen uni (Juulia Paavonen, 9.4.2024) · UKK-instituutti, Terve koululainen: Urheilevan nuoren uni ja palautuminen · Syöminen ennen ja jälkeen liikunnan · Turnauspäivän ateriointi (UKK-sivut ilman päiväystä, luettu 16.11.2026) · Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (THL & VRN 2016, luku 7.2 Urheilevan lapsen ja nuoren ravitsemus) · Ruokavirasto: Virvoitusjuomat ja energiajuomat (päivitetty 16.4.2025) · THL-blogi: Nuori urheilija tarvitsee kunnon ruokaa (Sari Niinistö, 10.4.2017) · Sydänliitto: Syömisen periaatteet liikkujalle (päivitetty 14.4.2021) · MIELI ry: Usein kysytyt kysymykset harrastuksen ohjaajilta (12.3.2025) · MIELI ry: ”Mokaan tämän varmasti” (Timo Räikkönen, 15.3.2021) · MIELI ry: Valmentaja, näin tuet nuoren mielen hyvinvointia (26.8.2026) · KIHU: Psykologinen joustavuus (Hannaleena Ronkainen, 22.9.2023) · KIHU: Arjen kokonaisuus ratkaisee nuoren urheilijan jaksamisen (Tuomas Rouvali, 9.10.2020) · Olympiakomitea: Monilajisuuden hyödyt merkittäviä lasten harrastamisessa (2.12.2024) · Olympiakomitea: Joukkuepelit esittävät merkittäviä muutoksia lasten urheiluun (11.2.2025) · UKK-instituutti: Liikunta ja lapsen ja nuoren kehittyminen (päivitetty 22.4.2025) · Terveyskirjasto: Lasten alaraajoissa ilmenevät rasitusvammat (12.8.2024) · Terveyskylä: Kasvukivut (tarkistettu 5.3.2025). Opas ei korvaa lääkärin, terveydenhoitajan tai valmentajan neuvoja.