Aivotärähdys jääkiekossa
Miten tunnistat aivotärähdyksen, milloin soitat 112:een ja miten lapsi palaa kouluun ja jäälle.
Tämä opas ei korvaa lääkärin arviota. Jos epäilet aivotärähdystä, vie lapsi terveydenhuollon arvioon.
Mikä aivotärähdys on
Aivotärähdys on aivovamma. Se syntyy, kun isku päähän, niskaan tai vartaloon välittää äkillisen voiman aivoihin. Suoraa osumaa päähän ei siis tarvita: isku vartaloon voi riittää.
Tajunnan ei tarvitse mennä. Oireet voivat alkaa heti tai vasta minuuttien tai tuntien kuluttua. Ne menevät yleensä ohi päivissä, mutta voivat myös pitkittyä. Tavallinen pään TT- tai magneettikuva on aivotärähdyksessä normaali.
Mistä tunnistat
Epäile aivotärähdystä, jos pelaaja vaikuttaa iskun jälkeen erilaiselta kuin yleensä. Yksikin merkki riittää.
Mitä näet
- Pelaaja makaa liikkumatta tai nousee hitaasti.
- Katse on tyhjä tai lasittunut, tai hän tuijottaa.
- Hän on sekava eikä vastaa kysymyksiin järkevästi.
- Hän horjuu, kaatuilee tai liikkuu kömpelösti.
- Hän on menettänyt tajuntansa, tai hänellä on kouristuksia.
- Kasvoissa on vamma.
Mitä pelaaja kertoo
- Päänsärky tai paineen tunne päässä
- Huimaus, tasapainovaikeus, pahoinvointi tai oksentelu
- Näön hämärtyminen, valo- tai ääniherkkyys
- Väsymys, uneliaisuus, «ei tunnu normaalilta»
- Keskittymis- tai muistivaikeus, olo kuin sumussa
- Niskakipu
- Ärtyneisyys, itkuisuus, surullisuus tai ahdistus
Lapsella tavallisia oireita ovat myös kalpeus, uneliaisuus ja muistamattomuus. Voit kysyä esimerkiksi, missä olette tänään, ketä vastaan joukkue pelasi viimeksi ja kuka teki viimeisen maalin. Väärä vastaus yhteenkin kysymykseen saattaa viitata aivotärähdykseen. Oikeat vastaukset eivät kuitenkaan sulje sitä pois: jos jokin muu merkki tai oire on, pelaaja otetaan silti pois. Muokkaa kysymykset lapsen iän mukaan. Kansainvälisen konsensuksen mukaan muistikysymykset sopivat parhaiten yli 12-vuotiaille.
Soita 112 heti, jos
- pelaaja menettää tajuntansa
- hänellä on kouristuksia tai kohtausoireita
- hän on sekava, unelias tai reagoi huonosti
- sekavuus, levottomuus tai aggressiivisuus lisääntyy
- päänsärky on voimakas tai pahenee
- hän oksentaa toistuvasti
- hän näkee kahtena tai näkö menee
- niskaan sattuu tai se on arka
- useammassa kuin yhdessä raajassa on voimattomuutta, pistelyä tai polttelua
- pään muodossa näkyy muutos.
Älä siirrä maassa makaavaa pelaajaa, ellei se ole välttämätöntä hengityksen turvaamiseksi. Älä riisu kypärää. Oleta, että myös niska voi olla vahingoittunut.
Kaukalossa: jos epäilet, ota pois
Jääkiekkoliiton ohje on selvä: pelaaja, jolla epäillään aivotärähdystä, otetaan heti pois pelistä tai harjoituksesta. Varmuutta ei tarvita. Vaikka olo paranisi, hän ei palaa jäälle samana päivänä. Hän palaa vasta, kun aivovammoihin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut hänet.
- Älä jätä pelaajaa yksin. Aikuinen on hänen kanssaan ainakin kolme ensimmäistä tuntia.
- Hän ei lähde kotiin yksin vaan vastuullisen aikuisen kanssa.
- Ennen lääkärin arviota ei alkoholia, päihteitä eikä lääkkeitä, joita lääkäri ei ole määrännyt. Nuori ei aja autoa tai mopoa ennen kuin terveydenhuolto antaa luvan.
- Jos vointi huononee, hakeudu heti hoitoon.
Kilpailusäännöt edellyttävät otteluissa lääkäriä tai ensiapukoulutuksen saanutta henkilöä pelaajapenkillä tai sen lähellä. Hän johtaa toimintaa, kun pelaaja loukkaantuu. Jääkiekkoliitto suosittelee jokaiselle vaihtoaition toimihenkilölle aivotärähdyksen tunnistusohjetta.
Ensimmäiset vuorokaudet kotona
Seuraa vointia. Aikuinen tarkkailee lasta koko ajan. Tavallinen keskustelu ja järkevät vastaukset kertovat, että vireystila on kunnossa. Herätä lapsi ensimmäisenä yönä ainakin kerran, mieluiten kahdesti. Lapsen pitää herätä normaalisti ja vastata kysymyksiin järkevästi. Jos hän ei herää kunnolla tai on sekava, soita 112.
Suhteellinen lepo, ei täyttä lepoa. Ensimmäiset 1–2 vuorokautta ovat suhteellista lepoa: tavallisia arjen askareita ja vähemmän ruutuaikaa. Täydestä levosta, kunnes kaikki oireet ovat poissa, ei ole hyötyä. Kevyt liikunta, kuten kävely, sopii jo alussa, jos se lisää oireita korkeintaan vähän ja jos siinä ei voi kaatua eikä törmätä.
«Vähän» on mitattavissa. Pyydä lasta arvioimaan oireensa asteikolla 0–10. Nousu saa olla enintään kaksi pistettä siitä, mitä se oli ennen tekemistä, ja sen pitää mennä ohi alle tunnissa.
Kotihoidossa särkylääkettä voi käyttää. Terveyskylän mukaan turvallisin on parasetamoli ohjeen mukaan annosteltuna.
Lähde heti päivystykseen, jos päänsärky, pahoinvointi tai oksentelu pahenee, lapsi on unelias tai sekava, tai hänelle tulee näköhäiriö tai käden tai jalan toimintahäiriö. Mene lääkäriin myös, jos oireet kestävät yli viikon. Jos olet epävarma, soita Päivystysapuun, numero 116 117.
Paluu kouluun ja jäälle
Kansainvälinen aivotärähdyskonsensus (Amsterdam 2022) neuvoo palaamaan portaittain. Koulu tulee ensin: lapsi palaa kokonaan kouluun ennen kuin hän palaa täysin rajoituksetta urheiluun. Portaita voi kuitenkin kulkea rinnakkain.
Kouluun
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| 1. Arki kotona | Tavallista tekemistä, kuten lukemista, 5–15 minuuttia kerrallaan. Ruutuaikaa vähän. |
| 2. Koulutyö kotona | Läksyjä ja lukemista luokan ulkopuolella. |
| 3. Osa koulupäivästä | Lyhyempi päivä tai enemmän taukoja. |
| 4. Koko koulupäivä | Täysi päivä ja rästit kiinni. |
Useimmat palaavat kouluun kokonaan kymmenessä päivässä ilman erityisjärjestelyjä. Tarvittaessa koulu voi antaa taukoja, lisäaikaa tehtäviin ja siirtää kokeita. Liikuntatunnilla vältetään törmäyksiä ja kaatumisia.
Jäälle
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| 1. Arki | Kävelyä ja muuta arkea, joka ei lisää oireita. Voi alkaa jo ensimmäisen vuorokauden aikana. |
| 2. Kestävyys | Ensin kevyesti, sitten kohtuullisesti: kuntopyörää tai reipasta kävelyä. Kevyt voimaharjoittelu on mahdollista. |
| 3. Oma lajiharjoitus | Juoksua, suunnanmuutoksia ja mailankäsittelyä yksin, ei joukkueen kanssa. Ei kaatumisen eikä pään iskun riskiä. Jäälle luistelemaan vasta, kun terveydenhuollon ammattilainen on antanut luvan. |
| 4. Harjoitus ilman kontaktia | Täysi teho ja vaativammat harjoitteet, kuten syötöt, joukkueen mukana. |
| 5. Täysi harjoitus | Normaali harjoitus kontakteineen. |
| 6. Peli | Normaali pelaaminen. |
- Jokainen vaihe kestää yleensä vähintään vuorokauden. Koko polku vie vähintään viikon. Tavallisesti pelaaja palaa rajoituksetta kuukauden sisällä.
- Jos oireet nousevat vaiheissa 1–3 enemmän kuin vähän, lopeta siltä päivältä ja yritä uudelleen seuraavana päivänä.
- Vaiheisiin 4–6 siirrytään vasta, kun oireita ei ole enää rasituksessa eikä sen jälkeen. Vaiheiden 4–6 etenemistä seuraa terveydenhuollon ammattilainen. Jos oireet palaavat, palataan vaiheeseen 3.
- Ennen harjoittelua, jossa voi törmätä, kaatua tai saada iskun päähän, tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen lupa. Jääkiekossa lupa tarvitaan jo ennen kuin pelaaja luistelee jäällä, koska jäällä voi kaatua. Ennen täyttä paluuta pyydä lupa kirjallisena.
- Jos oireet eivät helpota 2–4 viikossa, pyydä lisäarviota ja kuntoutusta.
Ennaltaehkäisy
- Kypärä on pakollinen kaikille, kokokasvosuojus U18-ikäisille ja nuoremmille. Varusteopas kertoo, miten ne istuvat.
- Taklaus päähän on aina kielletty. Sääntökirjan mukaan puhdasta taklausta päähän tai niskaan ei ole. Siitä tuomitaan pieni rangaistus ja käytösrangaistus, vakavimmista iso rangaistus ja pelirangaistus.
- Hammassuoja kannattaa. Sääntökirjan mukaan se voi vähentää aivotärähdyksiä. Konsensuksen mukaan hammassuojaan liittyi jääkiekossa 28 % vähemmän aivotärähdyksiä. U18-ikäisille se on sääntökirjassa vahva suositus, ei pakko. Kansainvälinen konsensus suosittaa, että se olisi junioreilla pakollinen.
- Taklaukseton peli suojaa. Tutkimuksissa aivotärähdykset otteluissa vähenivät 58 %, kun taklaaminen kiellettiin lasten ja nuorten sarjoissa.
- Toimi joka kerta samoin. Johdonmukainen toimintatapa, jossa pelaaja otetaan aina pois ja palaa vasta luvalla, liittyy vähäisempään määrään uusia aivotärähdyksiä.
Lähteet: Jääkiekkoliitto: Osuiko isku pelaajaa päähän? (11.9.2022) · Jääkiekkoliitto: Ensiapuvastaavan vastuut ottelutapahtumissa (30.9.2025) · Concussion Recognition Tool 6 (CRT6) suomeksi (Echemendia ym., Br J Sports Med 2023; suomennos UKK-instituutin sivuilla, 2025) · Patricios ym.: Consensus statement on concussion in sport, Amsterdam 2022 (Br J Sports Med 2023;57:695–711, julkaistu 14.6.2023), taulukot 1 ja 2 · Terveyskylä (HUS): Aivotärähdys lapsella tai nuorella (tarkistettu 22.10.2024) · Jääkiekon sääntökirja – SJL 2026–2027 (versio 1.1, 5.10.2026), säännöt 9.13, 48 ja 202.4 · Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt 2026–2027, kohta 7.10. Teksti on kirjoitettu omin sanoin. Se ei ole lääketieteellinen ohje. Seuraa aina lapsen omalta lääkäriltä saatuja ohjeita.